JukkaTuunanen Karjalasta Kajahtaa

Keskustan ongelma

Keskusta menetti runsaasti äänestäjiä ja sitä myötä paikkoja eduskunnassa. Syitä on etsitty milloin alkiolaisuuden unohtamisesta liberalisoitumiseen sekä Juha Sipilän ministerivalintoja. Mielestäni syitä on monia muitakin. Kun katsoo Keskustan kannatuksen jakautumista huomataan varsin nopeasti, että isot kaupungit ja kaupunkitaajamat yleensä, ovat puolueen heikko kohta.

Kun tähän etsitään syitä, törmätään vanhaan vastakkainajatteluun kaupunkilaisten ja ”maalaisten” välillä. Kaupungin keskiluokka on aina inhonnut maataloustukia, joita Keskusta on aina ollut ajamassa ja puolustamassa. Kaupungissa asuva yrittäjä ei voi ymmärtää, että hänen parturi-kampaamo liiketoimintaa ei tueta huonoina eikä hyvinä aikoina. Yrittäjille ei ole säännöllisiä tukijaisia eikä tuloista 50% tule erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Kaupunkilainen yrittäjä ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä hänen yrittäjäeläkemaksusta valtio ei maksa samaa osuutta kuin maatalousyrittäjän. Ja juuri näitä asioita Keskusta ajaa.

Kaupunkilainen elintarvikkeiden ostaja ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä Suomessa syötävä ruoka on Euroopan kalleimmasta päästä, vaikka tukijaisia on niin hirveästi. Kun kaupunkilainen menee ulkomailla kauppaan huomaa hän pikaisesti, että ruoka on lähes 30% halvempaa. Kaupunkilainen ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä kaikkea ”maaseudulla” tapahtuvaa asumista, yrittämistä ja elämistä pitää tukea samaan aikaan kun kaupunkilaisten vuokrat nousevat, kiinteistöverot nousevat, parkkipaikat nousevat, julkisen liikenteen hinta nousee. Samaan aikaan ”maalaisten” maaomaisuuden arvo ja tukijaiset nousevat.

Näillä lyhyillä ajatuksille päästään itse asiaan, asiaan, johon Keskusta ei ole ottanut kantaa. Suuri osa kansamme metsävarallisuudesta on yksityisten ihmisten käsissä. Heitä on jopa 630.000. Kuka ajaa heidän asiaansa? Suuret kansainväliset sijoittajat ostavat satoja tuhansia hehtaareja maata ja ovat valmiita tilaisuuden koittaessa ajamaan valtavia alueita paljaiksi. Aikaisemmin metsälaissamme oli kohta, jossa puunhakkuun jälkeen oli kahden vuoden sisällä istutettava uutta. Nykyinen, Keskustan aikana muutettu laki, velvoittaa samaan 10 vuoden aikana. Tosin kukaan ei valvo asiaa aktiivisesti. Siinä aukkohakkuun vieressä on pieni kaupunkilaisen metsänomistajan palsta ja se joutuu kovalle koetukselle aukkohakkuun vieressä ja maanarvo saattaa jopa laskea. Eikö juuri Keskustan tulisi seisoa kaupunkilaisen maanomistajan rinnalla?

Monen ison taajaman ympärillä on keskustajohtoisia kuntia. Kunnissa on huomattu, kuinka hyvä business on kaupunkien mökkiläiset. Kiinteistöverot on vedetty tappiin, jätehuollosta veloitetaan enemmän kuin kaupungissa, terveydenhoitoa on rajoitettu ja yksityisten teiden maksut ovat mökkiläisille kovemmat kuin koko vuoden asuville. Miksi? Niin miksi ihmeessä? Kaupunkilainen miettii, että eikö ne tukijaiset riitä, vieläkö tämäkin tulee kestää.

Näillä parilla esimerkillä haluan osoittaa, että Keskusta on vähät välittänyt kaupunkien asukkaista ja siksi koko puolueen tulevaisuus on vaakalaudalla. Ruotsin keskusta on jo pieni lilliputtipuolue ja sama kohtalo on  Suomen Keskustalla, ellei se muuta suhtautumistaan kaupunkilaisiin.

PS. Miksi ihmeessä Keskusta ei korostanut vaalien alla mm. kauppojen aukiolojen purkua ja kevyiden alkoholijuomien saatavuuden parantamista. Uskon että nimenomaan Juha Sipilä oli noissa asioissa aloitteellinen ja periksiantamaton.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nyt aletaan olla asioden ytimissä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

En ota kantaa keskustan vaalitulokseen. Mielestäni olet oikonut yllä esittämissäsi kannanotoissa niin paljon, että niihin on pakko puuttua.

Maatalouden tukeminen on mieluinen silmätikku silloin, jos siitä halutaan sellainen tehdä. Maataloustuet ovat valtiovallan päättämiä. Niitä kaytetään kaikkialla maailmassa. Syyt ovat sekä sosiaalisia että taloudellisia. Suomi on maailman pohjoisin maataloustuotteita tuottava maa. Tuotanto ei ole mahdollista ilman valtion tukea. On katsottu, että huoltovarmuuden kannalta tämä on välttämätöntä.

Elintarvikkeiden hintoja määräävät muutkin tekijät kuin viljelijän saama hinta. Jalostuksen ja kaupan osuus on huomattava. Leivässä viljelijän osuus on alle 10%, maidossa 30%, lihassa 20% lihatuotteissa vähemmän. Luvut ovat suuntaa antavia. Erityisen merkittävä tässä on meillä oleva kaupan rakenne verrattuna muihin maihin.

Totta kai kaupungeissa kaikki luettelemasi ja monien muidenkin asioiden hinnat nousevat, kun kansa pakkautuu kaupunkeihin. Se luo kysyntää ja kysyntä aiheuttaa luonnollisesti hinnannousuja. Jos keskittyminen ei olisi näin voimallista, hinnatkin olisivat kohtuullisemmat.

Metsien siirtyminen ulkomaalaisten sijoittajien omistukseen ei taida olla mikään paras vaihtoehto. Näin kuitenkin tapahtuu. Kyllä meillä metsälakien toteutumista valvotaan kohtuullisen hyvin. Avohakkuissa on olemassa säännökset. Se on laillista ehdot täytävissä metsälöissä. Jos laissa on vikaa, niin sitten lakeja pitää muuttaa.

Mökkiläisten jätehuollon kaupunkia korkeammat hinnat johtuvat yksinkertaisesti siitä syystä, että jätehuolto tulee harvaan asutulla maaseudulla hieman kalliimmaksi kuin kaupunkimaisessa ympäristössä. Tiemaksujen, kiinteistöverojen ym. perusteet tulevat hyvin pitkälle valtion hallinnosta.
Kaupunkilaisten kusetusta ei maalla tapahdu. Maaseudulla pidetään mökkiläisiä ym. vierailijoita suuressa arvossa.

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen

Maksan Joensussa jätehuollosta noin 50 e/vuosi. Maksan Liperin mökillä (=sama yhtiö) 3 kk jätehuollosta 89 e ja vien itse jätteet Liperin keräyspisteeseen. Liperi on keskustan hallitsema pitäjä ja he ovat "keksineet" ns mökkiläisen jätemaksun. Tiemaksu on 80 e/ 3 kk ja 12 kk asuvalta maanviljelijältä 120 e/vuosi. Lisäksi hän saa vähentää maksun tuloistaan.
Mitä tulee maataloustukiin. Ne ovat täysin vääristyneitä koska ne on sidottu tuotantoon ja tuotantosuuntaukseen. On aika erikoista että lähes 70% pinta-alasta ja niiden tuotoksista käytetään eläintenruokintaan.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kyllä taksapolitiikan taustalla on yleensä vakavasti otettavia näkökohtia, eikä pelkkä "keksiminen". Ehdottaisin, että perehtyisit maatalouuden tukikäytäntöihin.

Kyllä tuo nyt näyttää siltä, että sinun ehkä kannattaisi harkita mökistäsi luopumista. Säästäisit siinä 169 €/vuosi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Kyse ei suinkaan ole 169 euroa, vaan tasa-arvo.

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen Vastaus kommenttiin #4

Jos kaikki asiat ja tuet ovat mielestäsi oikein, miksi ihmeessä Suomi ei ole omavarainen elintarvikkeissa? Ei edes leipäviljassa. Syynä tähän tukimässäilyyn on peltojen hinta. Tuet,(kuten asumistuki) vääristää kilpailua ja aiheuttaa ylihinnoittelua. Suomessa hyvästä peltomaasta saa maksaa jopa 10.000 e/ha kun Ruotsissa saman saa yli puolta halvemmalla. Hehtaari hintaa korottaa tuleva maataloustuki, jolloin tuottolaskelma saadaan positiiviseksi. Jos maataloustuki poistettaisiin, kuten Ruotsissa, hehtaarin hinta laskisi ja viljelijä ryhtyisi aidosti miettimään, mitä kannattaa viljellä eikä tukieurot ohjaisi päätöksentekoa. Ymmärrän vain ja ainoastaan ympäristötuet.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

En ole sanonut, että tuet olisivat oikealla tasolla. Sen vain sanon, että ilman tukia Suomessa ei viljely laajassa mitassa onnistu. Kokeile, jos et usko. Osta tila. Ne ei paljon maksa.

Ruotsin tukitaso on alempi kuin Suomessa. Tosin tuotantoa ei juuri ole Tukholman pohjoispuolella. Suomen pellot sijaitsevat Tukholman tasalta pohjoiseen. Lämpösummassa on vissi ero, joten puhutaan eri asioista.

Sinun peltomaan hintasi taitaa olla omasta taulukosta. Pienet lisäalueet ovat luonnollisesti kalliimpia. On totta, että Suomessa pellon hinta on tuottoarvoon nähden turhan korkea. Epäilemättä tukipolitiikka vaikuttaa siihen. Asia vain ei taida olla niin yksioikoinen kuin esität.

Jos ymmärrät ympäristötuet, niin miettimällä hetken huomaat, että muussakin maatalouden tukemisessa on oma logiikkansa. Yksityiskohdista on tietenkin monia näkemyksiä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Asist, jotka Jukka Tuunanen tuo bolgissaan esille kertovat vain jo vakiintuneesta tilanteesta. Niillä ei ole juurikaan yhteyttä Keskustan vaalitappioon. Suurin syyllinen on Sipilä itse, eikä sinäkään se, mitä hän teki, vaan miten hän teki sen mitä teki.

Keskustan suuri pitkäaikainen haave on ollut maakuntahallinnon uudistus ja sen saaminen pääosin Keskustan haltuun. Soten lehmäkauppa 18 maakuntaa vastaan valinnanvapaus, kumpusi tuosta vallanhalusta. Kumpikaan ei terveydenhuollon uudistamiseen kuulu. Kuitenkin juuri ne olivat tavoittena.

Tervydenhoidon uudistaminen oli alisteinen näille kahdelle tavoitteelle, jotka eivät olleet sovitettavissa perustuslain tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Lähtökohta oli alkuaankin poliitisen lehmänkaupan vääristämä. Sitä voi jälkikäteen ihmetellä, miten sitkeästi ratkaisua mahdottomalle yhtälölle kuitenkin haettiin.

Sipilä näytti he alkuun toimintamallinsa. Ensi tavoitteena oli alentaa töntekijöiden palkkoja jatkamalla työaikaa muutamalla tunnilla ilman lisäkorvausta. Ammattiyhditysliikkeelle hän asetti ukaasin, jos ette tee, kuten hallitus vaatii, hallitus toteuttaa uudituksen pakkolaiella. Saa toki esittää muitakin ratkaisumalleja, kunhan ne täyttävät hallituksen asettamat ehdot.

Siinä käytiin jo yleislakon partaalla, kunnes pitkien neuvotelujen ja vatulointien jälkeen saatiin aikaan kiky. Teollisuudessa se saatiin jotenkuten toimimaan. Heikoimmin kävi julkisen alan työntekijöille. Hedän työaikaansa ei pidenetty, mutta vastaavasti vähennettiin lomaetuuksia, joka merkitsi yksittäiselle työntekijälle satojen eurojen menetystä.

Kaikessa Sipilän tekemisessä päällä oli kova tavoitehakuisuus aikatauluineen. Siinä Sipilä toteutti ominta osaamistaan määräämistä johtajana, miten pitää toimia ja missä ajassa.

Kun tavoite itselle oli selvä, ei siinä sivullisilta eli tässä tapauksessa asiantuntijoilta juuri mitään kyselty. Jos kysyttiin, ei ohjeita oettu huomioon. Sipilän omaksuma piliitinen tarkoituksenmukaisuus ohitti kaiken muuan. Tuomio tuli vaaleissa, eikä ihme, osuivathan kiritykset ja etujen leikkaukset eniten juuri maaseutuväestöön.

Mielenkiintoista on nyt seurata, miten Keskusta palaa juurilleen ja ottaa toimissaan huomioon pienituloiset ja maaseudun kokonaisuutena maatalous mukaan luettuna. Siihen liittyy sekin kysymys. miten luotettavana voidaan pitää takinkääntöä päinvastaiseen politiikkaan siitä, mitä Keskusta neljä viimeisintä vuotta on harjoittanut.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

"...miten Keskusta palaa juurilleen..."

Tämähän tässä ihmetyttää. Viimeiset neljä vuotta tehtiin vahvaa uusliberaalia politiikkaa. Siihen ei kuulunut alkiolaiset arvot. Kunniapuheenjohtajakin lensi kuin leppäkeihäs, kun yritti vähän kurssia muuttaa. Ei tämä ole uusi ilmiö. Se on perua Ahon puheenjohtajakaudelta alkaen ja pääsi voimiinsa Vanhasen aikana. Nyt sitten sama väki, joka on vuosikymmenet toiminut yhteen suuntaa vaihtaakin kurssin päinvastaiseksi. Mielenkiintoa riittää.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Tekisi mieli katsoa tukipolitiikkaa yleisesti.

Mitä yhteistä on vaikka seuraavilla: maataloustuet, muut yritystuet, asumistuet?

Ainakin saa valtion kassasta noihin, jolloin ovat irronneet, ja minne päätyvät viimein?

Asumisen tuet vuokranantajille, kun vuokria voidaan korottaa, ehkä yleisen maksukykyisyyden takia. Maatalouden tuet menevät tuotantoon, ja kauppa korjaa siitä ison osan, siis kaupalle menee. Yritystuet taas, kai ne jotenkin kohdennetaan. Jatkosta en tiedä.

Pääseekö tästä johonkin päättelyyn?

Toimituksen poiminnat